Olen tässä pohtinut tämän blogin kohtaloa. Toki monia aika paljon tärkeämpiäkin asioita on mielessäni ollut.
Sellaisia elämää suurempia asioita.
Vaakalaudalla keikutaan.
Ei ole mitään kerrottavaa. Ei mitään mistä puhua.
Uteliaita naapureita tietenkin kiinnostaa kovasti.
Naamatustenkin voi tulla kysymään eikä odottaa seuraavaa blogipostausta.
Jääköön blogi nyt vielä roikkumaan. Katsellaan...
Oletpa salaperäinen! Vaakalaudalla keikkuminen käynee raskaaksi ennen pitkää, paras vain antaa laudan keinahtaa reilusti jompaan kumpaan suuntaan.
VastaaPoistaNo onko avioerossa ja siihen liittyvissä kaikissa mahdollisissa huonoissa asioissa mitään kovinkaan salaperäistä?
PoistaJos elämässä menettää kaiken ja kaikelta putoaa pohja, niin onko siinä mitään kerrottavaa kenellekään...
Voi Kanaemo, olen pahoillani! Ei tuosta aiheesta varmasti halua blogiin kirjoittaa, mutta on hyvä, jos siitä voi puhua jonkun kanssa. Toivon sinulle voimia ja kaikkea hyvää!
PoistaOlen minä puhunut, monelle terapeutille, sairaanhoitajalle, lääkärille, kriisikeskuksen työntekijöille, psykologille. Niin paljon, etten enää jaksaisi, vaikka pitäisi. Joka kerta on kumminkin sama tilanne edessä, asiat aloitetaan alusta, niitä möyhennetään ja vatvotaan, vaikka se tekee niin pirun kipeää. Mutta kai se joskus loppuu, tuska.
PoistaVoimia sinulle :(
VastaaPoista<3
PoistaVoimia toivotan minäkin <3
VastaaPoistaOmankin blogini kanssa mietin välillä tuota, että sitä todella lukevat muutkin kuin ystävät ja ystävällismieliset vakiolukijat, joille mielelläni kuulumisia jaan. Lukijoissa on myös uteliaita ja jotkut tulkitsevat kirjoituksia hyvinkin negatiivisesti. Uskon kuitenkin hyvään, positiiviseen energiaan ja sen kertautumiseen.
Jos nyt tuntuu hankalalta ja ikävältä kirjoittaa blogia, anna sen olla. Se odottaa kyllä. Jonain päivänä on kevät taas ja vihreä kana pörhistelee pyrstösulkiaan auringossa. Silloin tekee ehkä taas mieli kuvata ja kirjoittaa.
Kaikkea hyvää sinulle!
Kyllä se niin on, että pakkohan ne tutun ihmisen asiat on jostain tietoonsa saada kun ei kehdata suoraan tulla kysymään ja asiat yleensä vatvotaan sitten jossain kaupan nurkalla tyyliin; "Oletko kuullut, kun sekin meni ja teki näin ja sanoi noin, jne, jne..."
PoistaLähinnä sen takia nyt tuntuu tämä blogi tavallaan "turhalta" kun ei ole oikein enää mitään mistä kirjoittaa, ei eläimiä, ei mitään... muuten kirjoittaminen on kyllä terapeuttista ja mukavaa, mutta omia ongelmiaan ja kriisejään ei ehkä kaikelle kansalle halua toitottaa.
Kaikkea hyvää myös teidän perheelle. :)