Tunnustuksia!

Sain tämän tunnustuksen Päiväni Murmelina-blogin Marikalta, kiitos! :)

Nämä taas Tanskulta, Lumikissalta ja Sirutuulilta! Kiitos kaikille!


Niinkuin kuuluu, olisi minun nyt kerrottava seitsemän asiaa itsestäni. Kun tunnustuksia on tullut niin monelta eri suunnalta, niin tunnustankin kaikkien (harmiksi..?) luettavaksi 14 asiaa itsestäni... :)


1. Olen todella maalainen mieleltäni. Oikeasti olen monen polven helsinkiläinen ja asuin Helsingissä 29 vuotta, kunnes reilu kuusi vuotta sitten muutin tänne maalle, Etelä-Karjalaan. Heinäkuussa olen asunut täällä seitsemän vuotta, enkä haluaisi asua missään muualla! Ja kun tästä laskee, niin olen siis 35-vuotias. ;)

2. Eläimet ja oma perhe ovat minulle tärkeimmät asiat elämässä. Vaikka olen sosiaalinen ja tykkään olla ihmisten parissa, viihdyn välillä yksin paremmin kuin hyvin. Voisin aivan hyvin elää erakkona jossain metsässä vain eläimet seuranani. Niiden seura riittäisi aivan mainiosti.

3. Olen hevostyttö henkeen ja vereen! Olen ratsastanut lähes 30 vuotta. Kolmenkympin kriisin velloessa ja suurten elämänmuutosten ja päätöksien aikaan päätin, että minulla on ajokortti ja hevonen ennen kuin täytän 30 vuotta. Näin tapahtui. :)

4. Kaikki vähempiosaiset, kodittomat tai muutenkin huonosti kohdellut ihmiset ja eläimet ovat lähellä sydäntäni. En voi käydä missään kodittomien eläinten hoitopaikoissa, koska "sieltä lähtisi korillinen kissanpentuja mukaan." Mieheni sanoin, siis. :) Ja hän on hyvin oikeassa... Koiramme on adoptoitu Viipurista, edellinen koiramme pelastettu pentutehtaasta, kissat, pässi, puput, osa kanoista, kaikki olivat ilman kotia ja ne otettiin ilolla meille asumaan.

5. Rakastan taidetta. Ensi kesänä minulla on kolmas oma taidenäyttely tulossa. Vaikka minulla on aivan liian vähän aikaa maalaamiselle, on se intohimo ja henkireikä, jota ilman en pystyisi elämään. Isäni on ja varsinkin jo edesmennyt isoisäni oli hyvin lahjakas taiteellisesti. Hän on mm. opiskellut Ateneumissa.

6. Kunnioitan hyvin paljon käsityöläisammattien harjoittajia. Arvostan suuresti esimerkiksi mieheni osaamista, hän on huonekalupuuseppä. Itse olen työskennellyt mm. kultasepän apupoikana ja viihdyin työssä äärimmäisen hyvin. Kaikki käsillä tekeminen on arvokasta.

7. Olen tehnyt töitä todellakin laidasta laitaan. Ihan kaikkea mahdollista, josta on vaan toimeentulon saanut. Tämän takia en ole koskaan ollutkaan ilman työtä, huonompikin homma on kyllä kelvannut, että saa perheelle ruokaa pöytään. Olen ollut mm. siivoojana, puhelinmyyjänä, yrittäjänä, lehdessä free lancer-toimittajana, suntiona, tallityöntekijänä, henkilökohtaisena avustajana, taidekerhon vetäjänä... Lista on ihan loputon... En voisi koskaan heittäytyä toisen siivelle eläjäksi. Minusta nykyisessä tasa-arvon yhteiskunnassa naiset ovat perheen elättäjiä siinä missä miehetkin.

8. Rakastan nykyistä työtäni!! Teemme yhdessä töitä mieheni yrityksessä. Teemme kaikkea rakentamista ja remontointia, erikoisalaamme on hirsirakentaminen. Nyt juuri aloittelemme hirsisen pariaitan rakentamista. Eilen olimme koko päivän sahalla, kun hirret sahattiin pelkaksi, eli niistä sahattiin sivut pois. Siellä nostelin seitsemän metrin mittaisia hirsiä miesten kanssa. :) Toivomuslistallani on oma moottorisaha.

9. Vaikka olen toisaalta hyvin vahva luonne, liikutun todella helposti joistakin asioista. Jotkut telkkariohjelmat saavat minut parkumaan, samaten kaikki kaltoinkohdellut pikku reppanat, eläimet ja ihmiset. Toisaalta jonkinlaista kovuutta on maalla asumisen myötä luonteeseeni tullut. Olen joutunut itse lopettamaan joitakin eläimiä. Se ei ole hauskaa, mutta joskus tilanne on sellainen, että on pakko. Ja täällä eläinlääkäriä saattaa joutua odottamaan tuntitolkulla, eli eläimellekin parempi ratkaisu on tilanteen niin vaatiessa nopea loppu. 

10. Jos töitä ei olisi pakko tehdä verenmaku suussa, haluaisin elää lähes täysin omavaraisesti. Jonkun verran kasvatamme vihanneksia, juureksia ja yrttejä, marjapensaita ja hedelmäpuitakin on. Kananmunien suhteen olemme omavaraisia, paitsi näin sydäntalvella, kun kanat ovat "tauolla" munintahommista. Ankanmunia tulee keväällä, villaa riittää huovutusmateriaaliksi ja vaikka langoiksikin. Harmittaa kun enää ei ole vuohia, eikä tietysti vuohenmaitoakaan. Lehmän ottaisin vaikka heti, mutta mieheni ei ole yhtä innoissaan asiasta... :)
Kesäpossuja meillä on ollut kasvamassa ihan lihan takia. Myös lampaita ja sorsia on tarkoitus tulevaisuudessa kasvattaa ruoaksi.

11. Olen yöeläjä. Varsinkin kesäaikaan minulle riittää hyvin viiden-kuuden tunnin yöunet. Kiireisen päivän jälkeen kaipaan hiljaisuutta ja omaa rauhaa. Yö on ainoa hetki, jolloin talo on ihan hiljainen eikä kukaan vaadi minulta mitään. Yöllä ovat syntyneet suurin osa tauluistani ja käsitöistäni. 

12. Olen naimisissa toista kertaa. Menin ensimmäisen kerran naimisiin 21-vuotiaana. Suhde ensimmäisen mieheni kanssa kesti kyllä kauan, yli 10 vuotta, mutta lopulta huomasimme että haluamme elämältä eri asioita. Olen edelleen hyvissä väleissä entisen mieheni kanssa ja asumme samalla paikkakunnalla.
Nykyisen mieheni kanssa meillä on yksi yhteinen lapsi, kolmevuotias Kaneli-tyttäremme. Kanelilla on kaksi isoa siskoa ja yksi isoveli.

13. Tuhlaan itseeni rahaa todella vähän. En osta itselleni juurikaan vaatteita, ehkä kerran-pari vuodessa. Kampaajalla käyn pari kertaa vuodessa... Rakastan kirppareita, mutta yleensä en ehdi käydä niilläkään. Töiden ja tallihommien jälkeen kello on jo niin paljon, että kaikki paikat ovat jo kiinni. Jos rahaa olisi enemmän, olisi ihana käydä säännöllisesti hierojalla ja kasvohoidoissa ja manikyyrissä, mutta nyt kaikki liikenevä raha menee karvaisiin lapsiini aika tehokkaasti. Toisaalta olen halunnutkin täysin pois materialistisesta elämästä, täällä maalla se on helppoa, kun ei ole houkutuksiakaan. :) Ainoa mitä oikeastaan ostelen, on käsityömateriaalit ja askartelutarvikkeet, niistäkin valmistan tuotteita myyntiin tai lahjoiksi.

14. Inhoan itsekeskeisiä, valehtelevia, kaksinaamaisia ja itseään hieman muita parempana pitäviä ihmisiä. Ja sellaisia tyhjäpäitä, joiden elämän tärkein asia on, että onko kaikki vaatteet, asusteet, hiukset ja meikki viimeisen muodin mukaisia. Rakastan aitoja, rempseitä, nauravia ihmisiä. Sellaisia luonnonlapsia, tarinankertojia, maalaismummoja. Sellaisia, joiden seurassa on helppo olla, jotka hyväksyvät muut sellaisena kuin ovat, mutta eivät pyytele myöskään omaa olemassaoloaan anteeksi. 
Rehellinen ja hyväntahtoinen, kiltti mutta oman arvonsa tunteva, siinä ihminen minun makuuni!


Laitan tunnustuksia eteenpäin...

Oikeastaan ihan jokaiselle, joka ei vielä näitä ole saanut. Kun lueskelin blogeja, kovin monelle tunnustuksia oli jo sadellut! Käykää nappaamassa itsellenne täältä, jos ilman olette, jookos? :)

Arvonta on edelleen käynnissä, osallistumisaikaa on runsaasti vielä jäljellä!
Käy kurkkaamassa edellinen postaus, jos et vielä ole osallistunut! :)

Kivaa talvista viikkoa kaikille!