Aurinkoinen sää, mutta kirpakat parinkymmenen asteen pakkaset ovat olleet loppuviikon ajan täällä meillä. Kova pakkanen oli myös tasan kaksi vuotta sitten kun pieni, laiha, takkuinen ja ujo koiraneiti saapui meille Viipurista.
Lidasta on tullut ihan oikea KOIRA. Nyt karvaturri on leikkisä, iloinen ja varsinkin LUOTTAVAINEN vieraitakin ihmisiä kohtaan. Kahdessa vuodessa on tapahtunut huikea muutos koiratytön luonteessa. Aina hyvin kiltti koiruus on saanut uskomattoman määrän rohkeutta ja eilenkin vieraat otetiin reippaasti häntää heiluttamalla. Vielä vuosi sitten häntä oli yleensä koipien välissä jos jotain kummaa tapahtui. Vaikka Lida on ollut hyvin arka, ei se koskaan ole peittänyt arkuuttaan agressiivisen käytöksen taakse.
Ihanteellinen koira siis lapsiperheeseen, lapsia ja kissoja Lida rakastaa yli kaiken. <3
Rapsakat pakkaset eivät ole Rinsessan mieleen laisinkaan. Ulkoheinät hotkitaan vikkelästi ja sitten aletaan huhuilemaan äitiä, että; "Me halutaan siiiisäään!!"
Jos äiti ei ole kuulolla, osaa Rinsessa ilmaista mielipiteensä "heitteillejätöstä" hyvin selkeästi. Hän on sitä mieltä että jalo ja silkkikarvainen hevonen (kuten hän itse) voisivat viettää talven omassa karsinassaan untuvaloimen alla pötkötellen ja tallissa herkullisia heiniä nakerrellen. Henkilökunta (eli äiti) on sitä varten, että palvelu pelaa ja ruokaa tulee!
Solindalla taas on hieman eriävä mielipide asiasta. Kestävä jokasäänhevonen on valmis ulkoilemaan kymmenen tuntia päivittäin. Ja ilman loimea, tietenkin... Hienohelmojen hommia sellaiset... ;)
Pieniä tipusia odotellaan edelleen kuoriutuviksi, Ensimmäinen taapersi eilen pesän ulkopuolella kun menin katsomaan hautovia kanasia. Heti kun menin lähelle, komensivat kanat yhteistuumin Ensimmäisen takaisin pesään ja siipiensä suojiin. Hyvää huolta pitävät toistaiseksi ainoasta tipusestaan. :)
Mukavaa viikonlopun jatkoa blogissa vieraileville!
Olen muuten näköjään taas bloggerin suosiossa, kun pääsen kommenttilootaan katsomaan ja jopa kommentoimaan. :O Ihmeiden aika ei ole ohi!!
Tervetulleeksi toivottelen myös uusimman Vihreä Kana-blogin lukijan Amalian!
Onneksi olkoon tyttärelle ja äidille! Meillä neiti teki kaksoistutkinnon viime vuonna ja onhan se vaan hienoa, kun on ammatti!!
VastaaPoistaItse koin pari viikkoa sitten "ikäkriisin", kun nuorimmainen täytti 18 v.!
Niin se aika vaan kuluu!!!
Mukavaa viikonlopun jatkoa sinullekin Kanaemo! Saatkin olla ylpeä tyttärestäsi, kuulostaa todella mahtavalta suoritukselta saada kolme ammattia ja noin nuorena!
VastaaPoistaIhana juttu noista hevosistasi ja koirasta, näitä on aina kiva lueskella (vaikken aina jaksa ja kerkiä kommentoimaan).
Lämpimät Onnittelut sinne niin isännälle kuin Joanillekin valmistumisesta sinne toisaalle - ja pian myös siitä täysi-ikäistymisestäkin!
VastaaPoistaEt sinä suotta ole ylpeä tyttärestäsi, hienoa!!
Kivoja talvikuvia. :)
Ilonhetkiä viikonloppuunne!
Mukavia synttäreiden jälkimaininkeja! Ja onnea myös ammattiinvalmistuvalle. Koko elämä edessä - aikas ihanaa!
VastaaPoistaMeillä ei vielä ole noin kovia pakkasia ollut, eikä kyllä tartteis tullakaan. Mutta huiman kaunista on pihalla, kun aurinko vihdoinkin on parina päivänä näyttäytynyt!
Pami, KIITOS! :)Onneksi on Kaneli 4v., joka vähän loiventaa tätä ikäkriisiä. :D Aika hurjalta kyllä tuntuu, että miulla on ihan kohta täysi-ikäinen lapsi, vaikka itsellä on vielä neljäänkymppiin useampi vuosi...
VastaaPoistaMurmeli, kiitos! <3 On kyllä hieno asia tuo ammattiin valmistuminen ja kun on vielä sellainen ala, jonka tytär tosiaankin kokee omakseen. Mikäs sen ihanampaa!
Mie jaksaisin kirjoittaa vaikka romaanin noiden meidän elikoiden edesottamuksista. En tiedä onko meille pesiytynyt tavallista persoonallisempi katras, kun tuntuu että koko ajan sattuu ja tapahtuu. Tai ehkä se vaan johtuu siitä, että näitä omia "lukee" jo niin hyvin, että tietää suunnilleen niiden ajatuksetkin. :D Jonkun mielestä ne on varmaan ihan tylsän tavallisia. ;)
Mari, kiitos, kiitos, kiitos!! <3 Ihania asioita nuoren ihmisen elämässä. Kaksi asiaa joita varmaan jokainen odottaa hartaasti, täysi-ikäistyminen ja ammattiin valmistuminen.
Ihanaa viikonloppua myös teille sinne! :)
Peppi, kiitos kovasti! :) Todellakin, koko elämä edessä, jotenkin niin ihana tunne itselläkin tyttären puolesta, kaikki vaihtoehdot avoinna!
Täällä on miusta pikkusen liian kylmä... :p Ensi viikollekin on lupailtu yli kahtakymmentä, eli pakkokotoilua tiedossa. Mutta samaa mieltä olen siun kanssa, kaunista on ja mikä ENERGIA tuosta auringosta huokuu! Aivan käsittämätön mielenpiristys kun saa herätä auringonpaisteeseen!! :)
Kiitos tervetulotoivotuksista ja onnea täysi-ikäisen, reippaan opiskelijan äidille! Täällä blogissa on ihania kuvia ja leppoisa, elämänmakuinen meininki :)
VastaaPoista