Pilkkumekko

Tein Kanelille turkoosin pilkkumekon kankaanjämistä. Mekosta tuli oikeastaan tunika, mutta se näyttää trikoiden kanssa kivalta.
Pikkuneiti muistuttaa tämä päällään kyllä erehdyttävästi Peppi Pitkätossua, vaikka hiuksensa eivät olekaan punaiset. Ja meidän meno on vähän kuin huvikummussa, ihan vinksin vonksin ja heikunkeikun.

Pikku tipusia kuoriutui ainoastaan kolme, mutta hyvä että edes sen verran. Pienet ovat reippaita ja voitte uskoa että tipit tulevat hoidetuiksi ja vahdituiksi melko hyvin kun on kaksi äitiä hoitamassa. Sateenkaariperhe. ;)


Pakkaset ovat vähän haittana, ulkotyöt ovat toistaiseksi jäissä (kirjaimellisesti!!) mutta on kotonakin hommaa kun saa taloa lämmittää näin kylmällä normaalia enemmän.

Koiruus on ollut täpinöissään kun on päässyt nyt talviaikana peuhaamaan lampaiden aitaukseen irrallaan. Neitikoiran oma toppapukukin kaivettiin kaapista ja puettiin päälle kylmimpien päivien lämmittäjäksi. Irti touhottaessaan koiruus sai puvun pujotettua pois päältään ja seuraavalla kierroksella alkoi retuuttaa ja ravistella vihreää pukuaan hampaissaan. Mokomakin toppahaalari!!

Puku vielä päällä. Toistaiseksi...

...ja ilman toppatakkia.

Kovin kaunista ulkona on, puut aivan valkoisena ja auringonpaistekin on valaissut maisemaa ja mieltä useana päivänä. Mie jätän kuitenkin ulkoilut ihan niihin pakollisiin koiran pissittämisiin ja tallilla käynteihin. Kerrankin kun ei ole PAKKO olla ulkona, pesiydyn mieluusti pakkaspäivinä sohvannurkkaan neulomaan tai lukemaan... ;)

Helmikuu alkaa jo huomenna!

Hyvää viikon jatkoa sinulle, rakas lukija!