Vihertää

Ajankulukseni raahasin (kyllä, yksin, mies ei ollut kotona) myöhään eilen illalla vanhan puusohvan ulkoeteisestä keittiöön. Talvella meille tiensä löytänyt vanha astiakaappi siirtyi (yhden naisen voimin) suuremman tumman kaapin tilalle keittiön nurkkaan.  Verhot vaihtuivat ja keittiön pöytä pyörähti toisin päin.

Kesän kirppislöydöistäkin osa löysi paikkansa seiniltä tai astiakaapin päältä. Tämän kesän kirppiskäynnit ovat olleet ihan vertaansa vailla; joka kerran olen kotiin löytänyt jotain aivan IHANAA, vanhaa, kaunista ja käyttökelpoista tavaraa.
Niistä postausta tuonnempana...

Tällä kuvattavalla silmät eivät pysy auki ilman tulitikkuja. Jokaöinen hiirien kyttääminen vaatii veronsa... ;) Nemi on ainakin onnellinen, että puusohva muutti keittiöön, se on ollut kissarouvan päivätorkkupaikka koko kesän. Helteelläkin mukavan viileä pohjoispuolella sijaitseva ulkoeteinen olisi ihmisillekin varmaan paras nukkumispaikka. Syksyn kolkutellessa kohta ovella jatkuvat kissalla kissanpäivät ja päiväunet keittiön lämmössä. :)

Nyt alkaa pikkuhiljaa olla aika kaivaa kynttilöitä esille, illat ovat jo aika hämäriä. Taas liian nopeasti ihanan kesän valkeat yöt muuttuivat alkusyksyn pehmeään pimeään.

Jäin kyllä kovasti kaipaamaan kesää, aurinkoa, valoa, hellettä.
Tämä(kin) kesä meni niin työn touhussa, että taas huomaan sen vaan vilahtaneen silmien ohitse...

Ehkä joskus koittavasta kesälomasta unelmoiden toivottelen ihanaa loppuviikkoa Sinulle lukijani! :)