Hellurei ja hellät tunteet!

Elossa ollaan, kaik' on hyvin, ainoastaan kiirettä on meinannut pukata tälle kesälle.
Kaikenlaista sitä on touhuttu, töitä lähinnä, mutta pikkuisen muutakin.

Miun hiukset muuttuivat keväällä blondeista kirkkaan punaisiksi. Lopputulos miellyttää minua kovasti, vaikkakin olen kuullut paljon "No huh, en olisi kyllä itse rohjennut tuollaiseen..." mutta omapahan on pääni. 8) Ja siinä viihdyn.

Ikään kuin tekemistä ei olisi tarpeeksi jo valmiiksi, otin vielä yhden homman itselleni. Perustin naapurikuntaan pienen kauneushoitolan loppukeväästä.
Tytär tekee maskeeraajan/meikkaajan hommia ja juhlakampauksia, sekä ripsipidennyksiä, minä luontaishoitoja ja syksyllä sitten kun muilta töiltäni joudan, rakennekynsiä. Facebookista löydymme nimellä Hyvän olon huone, saa käydä tykkäämässä. :)

Homma on lähtenyt liukkaasti liikkeelle, vaikkakin olemme täystyöllistettyjä tyttären kanssa; molemmat tekevät muuta työtä viikolla ja sitten loppuviikosta niinsanottuina vapaapäivinä olemme hoitohuoneella.

 

 

Hevoset ovat viettäneet laidunlomaa jo lähes pari kuukautta. Sain ne aivan ihanaan paikkaan, jossa ne saavat hyvää hoitoa, itse kun emme viikolla ole kotimaisemissa lainkaan vaan reissutyössä pitkässä matkassa. 

 

Rinsessahevonen vierailevan kesäpojan seurassa.

 

Kaverukset.

Kesäloman puuttuessa tänäkin kesänä päätimme, että onhan sitä lomaa järjestettävä vaikka sitten muutama tunti silloin tällöin, siispä... 

 

 

...sain tällaisen menopelin syntymäpäivälahjaksi kesäkuussa. :) Hauskaa on ollut sen kanssa, voin kertoa. Pyörä on K 750 M vm.-68. Venäläistä laatua, eli välillä pidetään askartelukerhoa milloin missäkin tien poskessa, kun paikataan aluumiiniteipillä ja puutapeilla matkalle pudonneita osia. Ei kiireisen ihmisen vehje ollenkaan, tällaiset "hidasteet" kuuluvat tämäntyyppisten pyörien luonteeseen ja niihin täytyy osata suhtautua. Muutaman kerran olen kuullut kyllä: "Menee kyllä hermot tän ********* pyörän kanssa!!" mutta heti kun moottori taas iloisesti hörähtää käyntiin ja matka jatkuu, loppuu harmitus siihen. ;)

 

Töiden parissa on kesä mennyt siis hyvinkin tiiviisti, viime talven urakka siirtyi pohjoisempiin maisemiin ja siellä on viikot aherrettu pitkää päivää sen parissa toukokuun lopusta lähtien. Kotona ollaan käyty kääntymässä, pesemässä pyykkiä ja keräämässä voimia viikonloppuisin.

Kaneli on seilannut mummoloiden väliä kesän, vanhin tytär on hoitanut työnsä ohella eläimet ja vahtinut taloa.

Raskasta on ollut, ainakin henkisesti. Tietysti työ on fyysisestikin sieltä raskaimmasta päästä. On pitänyt huolehtia, ohjeistaa, neuvoa ja vahtia, että kaikki sujuu niin kotona, kuin hoitohuoneella, että eläimillä on kaikki hyvin, sekä kotona olevilla että muualla kesäänsä viettävillä, että lapsilla sujuu arki ilman isää ja äitiä ja että oma työkin tulee hoidettua siinä sivussa. Ilmankos minulla on välillä tunne, että olisin kuin hämähäkki, jolla on se miljoona lankaa käsissään, ei kahdessa, vaan ainakin kahdeksassa kädessä.  

 

Asuntovaunuelämä riitti miulle tältä erää, kun muutin nyt pysyvästi kotiin asumaan samalla kun esikoinen muutti omaan kotiinsa. Ja alkaahan Kanelillakin eskari huomenna, eli nyt alkaa sitten se normaali arki. Isäntä jatkaa vielä reissutyötään ilman minua ainakin tämän kuun.

 

 Tässä nyt vähän kuvasatoa kesän työhommista. Ihan tuoreimpia kuvia ei ole miulla, mutta sisähommat alkaa olla oikein hyvällä mallilla, ikkunoiden ja ovien asennusta aloitellaan ja muita viimeistelytöitä siellä kuulemma tehdään. :)

 



 

 

Marjapuskissa ja sienimetsässä juokseminen on alkanut jo hyvän aikaa sitten. Nyt alan nauttia myös oman kasvimaan tuotoksista. Mehuja ja hilloja olen keitellyt useamman päivän ja vielä homma jatkuun ja pakastin täyttyy pikkuhiljaa. Kaikenlaisia marjoja ja kanttarelleja näyttää olevan vaikka kuinka paljon täällä meilläpäin. Mustikat etenkin näyttävät olevan ihan jättimäisiä!

Muutamia uusia kanoja ja kukkoja on asettunut meille nyt kesän aikana. Laskeskelin, että kanarotuja on nyt seitsemää erilaista. Homma on ikäänkuin lähtenyt lapasesta... ;) Muutamat kesävieraina kesäkodeissa viihtyvät kanasemme ovat päässeet lehtiinkin, pikku julkkikset. <3
Elviira-kana ei pettänyt tänäkään kesänä, vaan hautoi seitsemän suloista tipua. Elviira tosin hautoo lähes lakkaamatta, heti kun on saanut tiput rakkaudella hoidettua ja vieroitettua, alkaa taas uusi haudonta. Oikea kultakimpale kanaksi! <3 Vuoden sisällä nämä ovat Elviiran neljännet tiput, hän on lähes kuin kone. :)

Myös kääpiökochit hautoivat kahteen pekkaan, Justiina ja Lumikki hoivaavat nyt kolmea pikkuruista ja ihastuttavaa tipuvauvaa. :)

Nyt meinaan (ehkä ihan ansaitusti) vähän hiljentää tahtia toviksi, nauttia kodista ja kukkaloistosta, sekä viettää eskarilaisen kanssa nyt aikaa niin paljon kuin mahdollista. <3

Ihanaa elokuuta teille muillekin ja tsemppiä eskarinsa ja koulunsa aloittaville reippaille naperoille ja tsempit etenkin äideille (nessuja ehkä tarvitaan). ;)

Toivotaan, että ihana kesä jatkuu vielä ainakin vähän aikaa.