Kesää odotellessa... ja viime kesää ikävöidessä!

                                                                                  

Mainitsin joku aika sitten, että olen kovin ihastunut pinkkiin väriin. Siis oikein sellaiseen tosi pinkkiin! Tämä on aika epätavallista, koska vaatekaappini pääväri on aina ollut musta. Hyvin musta. Eikä se ole ahdistanut minua lainkaan, päinvastoin! Koen, että olen hyvin valoisa persoona, mutta jonkunlainen suojaväri se mustakin minulle varmaan on, en tiedä... Viime vuosina kaappiini on hiipinyt turkoosia, petroolinvihreää, omenanvihreää, jopa keltaista, ja sitten sitä PINKKIÄ!
Suurin syyllinen tähän on ystäväni Marko. Tai ei nyt suoranaisesti edes Marko, vaan hänen autonsa. Joka on sattumoisin PINKKI.

Viime kesän ympäriajosta, jossain tien päällä...

  Kun suunnittelimme omaa hääjuhlaamme nelisen vuotta sitten, meillä oli kiikarissa joku mahdollisimman neutraalin värinen hääauto, valkoinen tai musta. Kolttukankaankin olin jo hyvissä ajoin ostanut valmiiksi, kangas hehkui ruskan väreissä, oranssia, tummanpunaista, ruskeaa, tummanvihreää... Värejä, joita rakastan hyvin paljon. Hääautoksi kuitenkin monien mutkien ja vaiheiden kautta valikoitui Markon tosi pinkki Cadillac. Autohan oli ja on edelleen aivan ihana, mutta ruskan värit pinkin kanssa..???! Ei tule kuuloonkaan!
Tämä täti marssi uudestaan kangaskauppaan, mukanaan vaaleanpunaista ja mustaa kangasta. Ja se ruskan värinen kaunis mekkokangas päätyi aikanaan meille kotiin ikkunaverhoiksi. :)
Suunnitelmat menivät siis värien osalta täysin uusiksi. Kaikki kuitenkin sujui hienosti ja olin hyvin tyytyväinen pinkkiin väriteemaan häissämme.  

Pink Cadillac vm.-65, Elviksellä oli samanlainen. Kuva viime kesän ympäriajosta.

Ystävyytemme Markon kanssa jatkui ja viime kesänä osallistuimme samaisella autolla Suur-saimaan ympäriajoon. Marko on ajoissa ollut mukana jo vuosia, meille viime kesä oli ensimmäinen. 
 Kokemus oli aivan mahtava, keli upea ja tunnelma rento. Oli ihana tutustua uusiin ihmisiin ja yllättävän paljon tuttujakin osallistujien joukossa oli. 

Kahden pokaalin kanssa kotiin...

 
 Suur-saimaan ympäriajohan on kilpailu, ja sarjoja on todella paljon. Meidän autokunta osallistui pukukilpailuun, jossa tuli kolmas palkinto. Pukukilpailu on todella hauska; siinä on ideana että pukeutuminen myötäilee auton valmistusvuotta. Myös muu aikakauteen liittyvä rekvisiitta katsotaan plussaksi. Lisäksi autokunta esittää pienen näytelmän, jossa ajan hengen mukaan esitetään kuka mitäkin. 
Lisäksi voitimme oman sarjamme, joka määräytyy niin ikään auton iän mukaan. Kokonaiskilpailussa olimme voittajan kanssa samoilla pistemäärillä, mutta kilpailun lopullisella voittajalla oli tulospisteissä yksi kymppi enemmän kuin meillä, eli hän sitten korjasi potin nenämme edestä, hiuksenhienolla erolla! Kaksi hienoa pokaalia kuitenkin lähti mukaamme, eikä hävetä tarvinnut, menestys oli ihan huikea, kun autokuntia oli viime vuonna lähes 200!!

 Pinkki ajopelimme herätti paljon huomiota, olihan se ainoa todella pinkki auto koko porukassa. Ja muutenkin suuri ja näyttävä, niinkuin jenkkiautot yleensäkin. 

Buick Park Avenue, ensimmäinen jenkkiautoni!

Olen itse mennyt jotenkin ihan sekaisin, ostin viime kesänä ensimmäisen oman jenkkiautoni, ja paluuta ei ole... Nyt olisi saatava äkkiä toinen! ;) Tosin minun autoni ei ole läheskään yhtä hieno kuin tämä Markon pinkki auto, mutta kiva ja hyvin säilynyt menopeli kuitenkin! Talvella en raaski sillä ajaa, vaan ajokkini odottelee kevättä ja lumien sulamista tallissa.