Joulukalenterin 21. luukku

Todella napakka pakkanen piti meidät vielä tänään kotiympyröissä. Mies haki ison polttopuukuorman ja minä vietin koko päivän tallilla laittaen kanoille puhtaita alusia, rapsutellen eläimiä ja koristellen tallia havuilla. Joulu on siis viimein tullut myös eläimille.

Joululahjoja meillä ei ole yleensä eläimille ostettu. Joskus jotain tarpeellista on saattanut pakettiin päätyä, mutta yleensä jos jotain tarvitsee, se on ostettava heti ja ylimääräiseen tai turhaan meillä ei kertakaikkiaan ole varaa.
Tänä vuonna koira taitaa saada pari possunkorvaa pakettiin ja ehkä kissoille piilotetaan jotkut herkkuruoat joulupussiin.

Hevoset rakastavat havuja ja yrittävät onkia niitä suuhunsa vaikka millä konstilla, joten ripustin havut tarpeeksi kauas ahnaiden turpien ulottuvilta. Hevoset saavat kyllä talviaikaan ulkoilutarhoihinsa kuusia nakerrettaviksi. Niiden kanssa touhutessa aika kuluu joutuisasti ja tallissa onkin aina talvella hyvin raikkaalla hengityksellä varustettuja kauramopoja! :)

 



Kanalassa on lämmin pakkasesta huolimatta ja tunnelma vieläkin lämpöisempi. Kanat ja kukotkin huolehtivat tipuista kovin antaumuksella. Tässä kuvassa on Pippuri-tipu Kuisma-kukon kainalossa. Pippurista kasvaakin iso kana tai (luultavimmin) kukko, se kun ihan eri rotua, kuin nämä kääpiörotuiset ottovanhempansa. Herttaista on seurata kanaperheiden elämää pikkuistensa kanssa.

 

 

Mukavaa perjantaita, lukijani!