Keittiöhommia

Eilen lupasin kirppulille, että tänään leivotaan jotain yhdessä. Kaivoin laatikosta piparimuotit ja pikkuisen kaulimen, joka sopii pienen leipurin käteen.

Saimme tehtyä pipareita ja joulutorttuja. Ihana saada jo vähän jouluntuoksua kotiin!
 Ihmettelin kun ensimmäinen pellillinen pipareita kärvähti melkein mustiksi, mutta huomasin sitten että joku pikkuapulainen oli käynyt kääntelemässä uunin nappuloista lämpötilaa huimiin lukemiin. :)

Huomaa prinsessoille sopiva leivontapipo!

Ruoanlaitto ja leipominen on mukavaa kun on tarpeeksi tilaa ja kaikki käden ulottuvilla. Vaikka keittiömme ei olekaan suuren suuri, niin kaikki tarpeellinen sinne mahtuu. Kaappeja saisi olla enemmän, mutta kaksi suurta ikkunaa vievät niin paljon seinätilaa keittiöstä, että kaapistot on sijoitettu vain kahdelle seinälle.

Uusimme keittiön täysin muuttaessamme tähän taloon vuonna 2007. Kaapit tulivat osina, kasasimme ne ja sitten vaan seinälle. Helppoa kuin heinänteko! Aikaa meni päivä. Keittiö oli myös todella edullinen, kaapit ja tasot maksoivat noin 1.200 euroa. Kun etsii ja tekee itse mahdollisimman paljon, niin halvallakin keittiön voi saada. Keittiöön ostimme kodinkoneista ainoastaan astianpesukoneen. Jääkaappi ja liesi olivat sen verran hyväkuntoisia, etten nähnyt mitään syytä ostaa uusia. Koko talon remontti nieli muutenkin ison summan rahaa.

Nyt olemme haaveilleet miehen kanssa kaasuliedestä. Olen tehnyt työkseni ruokaa ravintolan keittiössä ja minusta kaasuliesi on ruoanlaitossa aivan mahtava!

Olen huomannut että sähköliesi on tullut vanhuuttaan aika tehottomaksi, sitä meillä kyllä käytetään todella paljon. Meidän perheessä tehdään ruokaa päivittäin. Emme käytä lainkaan eineksiä tai puolivalmisteita. Pidämme molemmat tavallisesta mutta herkullisesta kotiruoasta. Ruoanlaittaja meillä on mieheni. Hän tekee aivan taivaallisen hyvää ruokaa (ja se näkyy kyllä minun vyötärölläni, valitettavasti!) mutta nakkikastike ja sushi ovat ne ruoat jotka hän jättää mielummin minun tehtäväkseni. :)

Olen sushin suuri ystävä ja olen valmistanut sitä jo varmaan toistakymmentä vuotta. Miehenikin on oppinut arvostamaan tätä japanilaista herkkua ja opetellut myös tekemään sitä.

Leipominen on taas minun hommaani meillä. Nykyään leivon aivan liian harvoin, mutta jos aikaa olisi enemmän, haluaisin leipoa itse leivätkin.

Pidän myös keittiössä (ja muuallakin talossa) olevista seinään upotetuista kaapeista. Sinne mahtuu kulhot, kipot, vadit, maljakot ja harvemmin käytettävät pienet kodinkoneet loistavasti! Ja vetimet ovat ihan huiput, todellista retroa. Tulee mummola mieleen. :)

Yksi heikkouteni on vanhat astiat. Kohta en enää tiedä mihin niitä tunkisin, kun en raaski niistä luopuakaan. En ole niitä niinkään keräillyt, olen saanut niitä "perinnöksi." Osa on todella vanhoja, olen saanut ne jo edesmenneiltä isovanhemmiltani. Joukossa on myös omien vanhempieni häälahjaksi saamia astioita. Eihän sellaisista voi luopua, eihän?

Varsinkin tuo musta peltitaulu on mieleeni! :)

Haaveilin tällaisista goottityylisistä tuoleista jo 15 vuotta sitten, eikä minulla ollut tietenkään varaa teettää sellaisia puusepällä. Aika kului, elämä kuljetti sinne tänne ja tapasin sitten nykyisen mieheni, joka on huonekalupuuseppä. Sain ihanat tuolit ja ihanan miehen. :) Tuoleja on kahdeksan, normaalisti niitä on pöydän ääressä neljä tai viisi, mutta tarpeen tullen pöydän ääreen mahtuu syömään isokin porukka.    

                               

Keittiö on ehdottomasti värikkäin huoneemme. Se sijaitsee talon pohjoispuolella ja on aina vähän viileä, uskon että värit tuovat lämpöä keittiöömme.

Keittiön lattia on seuraava kohde joka uusitaan. Se onkin ainoa pinta jota ei keittiön remontissa uusittu. Parketti on aika kulahtanut ja joistakin kohdista tosi kulunut ja naarmuinen. Keittiössä on aiemmin ollut puuhella, jonka alla ollut betonilaatta näkyy ikävästi yhdestä kohdasta.

Minusta keraaminen laatta on ainoa järkevä materiaali ainakin meidän keittiöön, mutta kovin kylmä jalan alla ilman lattialämmitystä. Luulen että kallistumme kivilaattakuvioiseen laminaattiin kun uuden lattian aika koittaa.

Vietämme keittiössämme paljon aikaa. Täällä tehdään ruokaa, leivotaan, piirretään ja askarrellaan, käytetään läppäriä, puhutaan puhelimessa ja juodaan joskus punaviiniä hyvien ystävien seurassa.

Tämän talven ensimmäiset glögit!

Loppuun on pakko vielä lisätä maailman paras keittokirja,

 Ulla Liukkosen ULLAN EVÄÄT.

Kirja on täynnä mahtavia ruokaohjeita. Ohjeissa on käytetty paljon kalaa, lammasta ja tyypillisiä karjalaisia raaka-aineita. Kuvat ovat hienot ja mikä parasta, reseptit todella SELKEITÄ.

 Valmistusohjeita on vain muutama rivi, raaka-aineita myöskin niukasti.  Kokeneenkin kokin pään saa pyörälle monimutkaisilla puolen sivun selostuksilla, tätä kirjaa lukiessa ruoanlaitto tuntuu todella helpolta! Suosittelen lämpimästi!