Ihan vähän kevättä

Joko lähtee? Talvikarva siis? Meillä tällä turilaalla lähtee, pöllähtelee pilvenä ja tarttuu takin hihaan, kun kuljetaan vierekkäin tallin ja tarhan väliä. Samettitakki tykkää, minä en. Kahisevat materiaalit ovat muuten näpsäkämpiä, mutta aika sähköisiä, eli lopputulos on aika tavalla sama.

Huokaus.

Kohta on kaivettava taas haravat esiin, niinkuin viime keväänä. Katsokaa kuvia hevosen haravoinnista viime keväältä, jos löydätte.

Silkkikarvaisempi rinsessahevonen pitää kaikin voimin kiinni talviturkistaan. Sen karvanlähtö on ohi parissa viikossa, karva on lyhyttä, silkkistä ja aika ohutta, aivan toista kuin tällä punaisella mammutilla, jolla karvaa irroitellaan laitumelle lähtöön saakka.

Aika harmaata on auringottomina päivinä, mutta kun keltainen mollukka valaisee ja lämmittää, muuttuu maisema aivan keväiseksi. Työmaalla ilolla ollaan kuunneltu, kuinka pikkulinnut ovat jo monta viikkoa sirkutelleet ja piipitelleet ja aurinkoisina päivinä konsertti on jo melkoinen!

Mie pakkaan kimpsut ja kampsut ja painun Helsinkiin pariksi päiväksi.

Mukavaa viikonjatkoa teille kaikille ihanille, missä olettekin!